Päivän Sana 18.11.2018
"Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee."

Matt. 24:36-37

Matkailu avartaa

Kesään kuuluvat pienet ja vähän pidemmätkin reissut. Löysin itseni mittailemassa Helsingin katuja ja muistiani tässä joku viikko sitten.

 

Tarkoituksenani oli päästä mahdollisimman nopeasti moottoritien suoralle baanalle ja kotia kohti, mutta toisin kävi. Omat olettamukseni eivät pitäneetkään paikkansa vaan ruuhka imaisi minut mukaansa omaan pyöritykseensä. Täyskäännös jäi vain haaveeksi. Mannerheimintie ja Munkkivuori vilahtivat ohi. Ilmala jäi samalla tiettyyn ilmansuuntaan tavoittamattomiin. Helsinki-tietouteni sai päivitystä pitkästä aikaa. Tuttuja nimiä ilmestyi näköpiiriin mutta yllättävissä paikoissa muutamien mutkien jälkeen. Aivojumppaa ja hermoratahierontaa tuli kerrakseen!

Oikean tien valitseminen ei ole aina kovin yksinkertaista puuhaa. Ei riitä, että tietää minne on menossa vaan matkalla tulee vastaan monta seikkaa, mitkä pitää huomioida. Edestä, sivusta ja ylhäältä on nähtävä tie- ja kaistamerkit sekä kaikki mikä liikkuu. Sujahtelevan rohkeat ja kiireiset kanssamatkaajat pitävät refleksit jarrupolkimen kera valppaina. Luottamusta itseen ja toisiin mitataan myös sillä, rohkenenko pujahtaa johonkin väliin väärältä kaistalta lommojen uhallakin. Puntarointia riittää. Väärältä tieltä voi palata mutkan kautta, mutta se vie aikaa. Samalla voi kuitenkin oppia sydänjuuriaan myöten iloitsemaan pääsystä oikealle tielle.  Luottamustesti yläkertaan tulee päivitettyä tiukoissa paikoissa. Suoralla ja oikealla tielläkin voi olla omat haasteensa. Monen kulkijan jälkeen on voinut muotoutua uria, jotka voivat varomattomalle kulkijalle aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Suoralla tiellä voi myös joutua rankkasateen pieksämäksi ja näkökyky hämärtyy. Täytyy sanoa, että monimuotoista on tämä matkaajan taival säällä kuin säällä.

 

Mitkä ovat ne opasteet ja merkit, joita itse seuraan elämäni tieosuuksilla? Onko minulla päämäärätietoisuutta ja rohkeutta tarvittaessa kulkea vastavirtaan? Uskallanko tehdä täyskäännöksen välittämättä siitä, mitä muut siitä ajattelevat? Joudun usein kipuilemaan elämän sokkeloisilla ja kuraisilla teillä mutta onneksi voin aina turvautua Taivaallisen Isän apuun ja anteeksiantoon joka hetki. Tarvittaessa Hän antaa rohkeutta ja viisautta kulkea myös vastavirtaan.

 

Elämänmakuista matkantekoa sinulle ja taivaallista turvakaarta ympärillesi missä ikinä liikutkin!

 

Sirpa Huhdankoski

diakoni