Päivän Sana 19.11.2018
Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee.

2 Piet. 3:13

Tarvitsemme toisiamme

Heinäkuisena sunnuntaina olin Mourunkallion seuroissa, mikä oli hieno kokemus yhteisöllisyydestä ja jatkuvuudesta. Tuolla paikalla, josta Mourun (Kumpulan) Matti lähti matkoilleen, on kokoonnuttu seuroihin veisaamaan suvivirttä jo yli 10 vuotta. Kelpasihan sieltä nyt lähetystyöntekijänkin lähteä jatkamaan työsarkaansa, kun oli saanut voimaantua peltolakeuden äärellä. Samana iltana kävin rippijuhlissa, joissa kävivät myös isoset laulamassa. Mielessäni mietin, että Kauhavan rippikoulut tuottavat kyllä joka vuosi hyvää hedelmää vahvistaen suhdetta Jumalaan ja kotiseurakuntaan. Suuri prosentti osallistuu toimintaan jatkossakin ja ainakin kaikki rippikoulun käyneet tietävät mistä apua ja tukea saa elämän taitekohdissa. Surun kohdatessa on kirkkoon voitava tulla kuin kotiin.

 

Perheemme on elänyt Virossa kohta vuoden tavoitteena oppia kieltä ja kulttuuria sekä aloittaa Tuomas-messua Jaanin kirkossa. Tuossa ajassa on selvinnyt, että virolaisten kristillisen perinnön puuttuminen vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin, kasvatukseen ja jokapäiväiseen elämään. Ilmassa on pelkoa, epäluottamusta, välinpitämättömyyttä ja tunnekylmyyttä. Kaikkea tuota vastaan on vain yksi lääke, Jumalan armo ja rakkaus. Sitä ei voi välittää kuin vierellä kulkemalla. On tarjottava tunne kodista, jossa on tilaa myös epäileville Tuomaille.

 

Kauhavalla emme usein huomaa sitä, miten paljon lapsuudessa ja nuoruudessa kylvetty siemen tuottaa hedelmää. Emme mieti miksi pidämme sanamme tai autamme kaveria.

Koulussakin veisattu virsi kantaa pitkälle ja Kauhavalla lapsikin tietää mikä on Taivaan Isä. Kun oma usko horjuu, yhteisö kantaa ja jokainen kelpaa joukkoon.

 

Lähetystyötä tarvitaan täällä ja muualla. Kirkko on yksi ja yhteinen. Emme voi elää elämäämme vain omaan napaan tuijotellen. Kuten Tommi Tabermann kirjoitti: ”Ihminen tarvitsee ihmistä, ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen.” Kristus tuli ihmiseksi, kärsi ja kuoli, jotta kaikilla maailman ihmisillä olisi tulevaisuus ja toivo. Olkaamme yhdessä toivomassa, kantamassa toistemme kuormia ja jakamassa rakkautta. Ei jätetä virolaisiakaan yksin pimeään, vaan rukoillaan heidän puolestaan.

 

Pia Ruotsala

Lähetystyöntekijä, SLS (virkavapaalla Kauhavan nuorisotyönohjaajan virasta)




Kommentit

5.8.2010 klo 18:40:06
Näin on kirjoittaa

Kiitos hyvästä, ajatuksia herättäneestä kirjoituksesta. Meillä on asiat hyvin, eikä sitä aina huomaa.