Arvon mekin ansaitsemme

Kuva: Sirpa HuhdankoskiKuva: Sirpa Huhdankoski

Kesän alku on ammattiin valmistuneelle ja valkolakkisille kuin hyppy vapauteen opintopisteiden ja arvosanojen bongauksesta. Joku onnekas on saanut kesätöitä ja opiskelupaikan. Monella tulevaisuuden reitti piilossa.

 

Tässäkö tämä kaikki oli? Työurani putkessa? Eläkkeelle jäänyt miettii ehkä epätodellisen tuntuista vaihetta. Ehkä helpottavaa ainakin alkuun, toiselle tiukempaa. Kolmas sanoittaa: en ole tottunut peukaloita pyörittämään. Monenlaisia mietteitä ja muistoja voi myllertää. Irtisanotulla kipeät tunnot. Enkö kelvannut, eikö työlläni ollut arvoa?

 

On hyvä miettiä ja antaa arvo sille, mitä on tehnyt, vaikka oman arvon ei pitäisi olla siitä kiinni. Opiskeluarvosanat painavat puntarissa, vaikka eivät kerro koko totuutta. Pisteet ovat pienestä kiinni ja elämäntaito on muuta. Eläkeläisen voi olla vaikea koostaa mennyttä. Vino pino työvuosia on laskettu eläkepäätöstä hakiessa. Mitä jää jäljelle? Onko voinut toteuttaa itseään nuoruuden haavein? Ammatti ja työpaikat ovat voineet vaihtua. Elämän kirjoa ja yllätyksiä matkassa. Monessa työssä vasta työn tekemättä jääminen eläköitymisen, irtisanomisen, lomauttamisen tai loman aikana havahduttaa työntekijän ja työn arvon huomiointiin.

 

Metsätien reunaan kootut pöllipuupinot puhuvat itselleni työn tuloksista. Puun vuosirenkaista näkyy, onko puu kasvanut suotuisissa olosuhteissa. Kaikkia puita ei kelpuuteta pinoon vaan metsäkoneurakoitsija diskaa pois. Tietotaidon pöllit ovat rakennusmateriaalia omien lahjojen kanssa likoon laitettavaksi elämänuraa varten. Toivon mukaan myös eläkkeelle jäänyt löytää käyttötarkoitusta elämänsä henkisille ja käytännöllisille pölleille. Jospa sopiva, innostava vapaaehtoistyö voisi antaa uutta mielekkyyttä tuleville päiville. Myös irtisanotun ihmisen soisi löytävän uusia mahdollisuuksia omasta itsestä ja kipeästä tilanteesta eteenpäin.

 

Välillä elämä karsii kipeästi. Hedelmäpuiden leikkaus ja oksastus lisää satoisia vuosia. Luoja haluaa puhdistaa ja oksastaa meidät omaan yhteyteensä. Vapahtaja haluaa tarjota meille uutta, elähdyttävää elämää. Hänelle meistä jokainen on ainutlaatuinen ja arvokas, riittävä omana itsenään.

 

Martin Buber sanoittaa: Elämän kruunu ei sittenkään ole onnellisuus vaan uskallus elää oma tarina täydeksi ja todeksi.

 

Sirpa Huhdankoski