Seurakunta verkossa

Kuva: Sansan mediapankki

Työporukassa heitämme välillä hyväntahtoista huulta työkaverin kanssa, joka haluaa pitäytyä vanhassa kännykässään, ei niin älykkäässä. Itse asiassa kuulun monessa asiassa samaan Vanhassa vara parempi -klaaniin. En todellakaan siirtynyt ensimmäisten joukossa älylaitteisiin vaan tyydyin tyttäriltä vanhoiksi jääneisiin puhelimiin. Meillä kotona kuunnellaan myös vielä jopa LP-levyjä ja C-kasetteja uudemman tekniikan rinnalla.

 

Sosiaaliseen mediaankaan en rynnännyt etujoukoissa. Facebook-tilin tein aikoinaan, 

koska se kuului Hengellinen elämä verkossa -koulutuksen tehtäviin. Vieläkään en ole innokkain julkaisija, kommentoija ja tykkääjä. Tämä poikkeuksellinen korona-aika on kuitenkin pakottanut myös työn puolesta aktivoitumaan verkossa.

 

Nyt, kun emme voi kohdata kasvokkain, on tullut tärkeäksi liittyä oman seurakunnan verkkojumalanpalvelukseen ja seurata pitkin viikkoa monien tahojen hengellistä tarjontaa eri kanavien kautta. Yllättävän elävä yhteys on näin löytynyt myös eri puolille maailmaa. Samalla olen vähän väliä ajatellut niitä sisaria ja veljiä, joiden seurakunta on normaalistikin vain esimerkiksi radiossa tai satelliittitelevisiossa. Suomessakaan kaikki eivät pääse kirkkoon, mutta monessa maassa maailmalla ei edes ole toimivia kirkkoja tai niihin ei ole turvallista mennä.

 

Yhteen pääsiäisenajan jumalanpalvelukseen minut kutsuttiin pieneen tehtävään. Tuntui siltä, että piti ikään kuin salaa livahtaa kirkkoon sivuovesta, koska kaikilla ei ole sinne nyt pääsyä. Kyyneleet tulivat silmiin, kun ajattelin niitä kristittyjä, jotka menevät kirkkoon vainoa peläten tai joilla ei ole koskaan mahdollisuutta päästä ehtoollispöytään ja muiden samoin uskovien fyysiseen seuraan. Vainotut kristityt saattavat kokoontua myös vaikkapa sikolätissä vain saadakseen rauhassa ylistää Herraa yhdessä. Isä, hoida ja auta heitä. Kanna meitä kaikkia tämän vaikean ajan yli.

 

Henna Luoma