Sydän sydäntä lähellä

              Sinä ja minä: ei meitä erota matka, ei aika.
              Ajatus - aina lämmin. Sydän sydäntä lähellä.
              Saman taivaan alla tänäänkin kantaa rukouksen silta.

      Kirjoitin tämän runon seurusteluaikanamme. Mika opiskeli silloin Tampereella ja minä työskentelin diakonina Kauhavalla. Minusta tuli äiti, kun olimme olleet melkein neljä vuotta avioliitossa. Saimme rukousvastauksena tyttären.

Kuva: Pixabay      Sakarias sai omin silmin nähdä enkelin ja kuulla sanat: "Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes." (Luuk. 1:13) Elisabet sai tuntea, kuinka kehittyvä pikku sydän sykki hänen kohdussaan lähellä hänen omaa sydäntään. "Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä", Johanneksesta sanotaan (Luuk. 1:15). Johannekselle oli varattuna elämäntehtävä: "Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien." (Luuk. 1:76)

     Jokaiselle meille on varattuna oma elämäntehtävä, johon Herramme itse varustaa meidät. "Olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut." (Ef. 2:10)


           Maria Lahti, diakoni, Alahärmän kappeliseurakunta