Päivän Sana 21.09.2017
Halleluja!
Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää,
ihanaa on virittää ylistyslaulu!

Ps. 147:1

Kortesjärven kirkko

Kortesjärvi kuului 1700-luvulle saakka Pietarsaaren emäseurakuntaan Lappajarven kappeliseurakunnan osana. Kanssakäyminen Pietarsaaren emäseurakunnan kanssa oli hankalaa pitkien etäisyyksien ja emäseurakunnan ruotsinkielisyyden vuoksi.

 

Kirkolliset toimitukset, kuten esimerkiksi hautajaiset tuottivat paljon hankaluutta sen aikaisilla liikenneyhteyksillä. Tästä syystä kortesjärveläiset tunsivat Lappajärven suomenkielisen kappeliseurakunnan paremmin omakseen.

 

Ennen Lappajärven seurakunnan perustamista oli Kortesjärvi muutaman muun järviseudun kunnan kanssa eronnut omaksi alakappelikunnakseen, ja vuonna 1789 sai Kortesjärvi kappelioikeudet. Tästä hetkestä lasketaan Kortesjärven seurakunnan alkamisaika.

 

Kirkko: Kirkonrakentajaksi valittiin pietarsaarelainen kirkonrakentaja Jaakko (Jacob) Rijf. Hän oli itseoppinut kirvesmies, joka oli osallistunut Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian siviiliarkkitehtuurin harjoituksiin, joten hän oli Suomessa ensimmäinen teoreettistakin opetusta saanut kansanmestari. Kun kirkkojen rakentaminen 1700-luvun puolenvälin jälkeen lisääntyi voimakkaasti, alkoi julkinen valta, varsinkin Kustaa III aikana, kiinnittää huomiota tähän laajaan rakentamiseen ja valvoa sitä entistä tarkemmin. Suositeltiim muun muassa luopumista erillisistä kellotapuleista. Kortesjärven kirkon rakentaminen liittyi näihin vaiheisiin, sillä vuonna 1792 valmistunut kirkko edustaa kivikirkkojen arkkitehtuuria esikuvanaan pitävän Rijfin kehittämää tyyppiä. Tyyliltään kirkko on kustavilaista uusklassismia. Kortesjärven kirkko on kahdeksankulmainen ristikirkko, jonka keskustan katto kohoaa kupuna ja sen päältä pienen jalustan varassa kohoaa monikulmainen huippuun päättyvä torni jonne sijoitettiin aluksi yksi kello. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin torniin hankittiin myös toinen, pienempi kello.

 

Kirkon vihkiäiset pidettiin vasta 9.3.1794, pari vuotta valmistumisen jälkeen. Syynä vihkimisjuhlan viivästymiseen lienee ollut se, että Kortesjärvellä ei ollut omaa kirkkoherraa.

Tavan mukaan kirkolle annettiin jonkin pyhimyksen nimi, ja niinpä kirkosta tehtiin karjan suojelijan ja karjaonnen tuojan, Katariinan kirkko.

 

Kirkko on rakennettu perinteisesti itä-länsi -suuntaisesti siten, että alttari sijoittuu itäsakaraan, josta on myös erotettu kirkon sakaristo. Saarnastuoli on sijoitettu koillisenpuoleiseen nurkkaviistokseen. Kirkon pinta-ala on 423m2. Istumapaikkoja on noin 500, joista lehterillä 30. Lehteri rakennettiin vuonna 1909 urkuja varten.

 

Saarnastuoli: Kirkon saarnastuoli on todennäköisesti kirkon rakennuttaja Jaakko Rijfin itsensä tekemä. Saarnastuolia koristavat lukuisat enkelinpäät, joista muutamia on viety museoon. Enkelinpäiden veistäjiksi on esitetty useita tekijöitä, mutta uskottavin lienee oletus, että taiteilija Eric Cainberg on ne veistänyt, sillä Cainbert oli sukua Jaakko Rijfille.

 

Alttaritaulu: Alttaritaulua ei kirkossa ollut enne vuotta 1902, jolloin kirkkoon hankittiin jäljennös taiteilija Berndt Lagerstamin maalauksesta "Jeesus Getsemanessa".

 

Urut: Ensimmäiset pneumaattiset urut hankittiin vuonna 1935. Vuonna 1980 hankittiin Hans Heinrichin rakentamat mekaaniset 16-äänikertaiset urut. Urkujen julkisivu on kirkkomme vanhinta ainesosaa. Urkufasadi on rakennettu vuonna 1767 Rymättylän kirkkoon, mistä ne siirrettiin Turun kaupunkilähetyksen omistaman Betel-kirkon uruiksi ja sieltä ne ostettiin Kortesjärvelle.

 

Muu esineistö: Kirkon kattokruunuista vanhimmat hankittiin kirkon rakennusvaiheen aikana. Ne olivat 22 kynttilän kruunu ja pienempi kuuden kynttilän kruunu. Kirkon pohjoisosaan hankittiin nälkävuosien 1869 aikana uusi kynttiläkruunu, jossa oli 30 pidintä. Kolmas hankittiin vuonna 1870. Siinä oli 15 kynttilänpidintä, johon kuhunkin voitiin kiinnittää kaksi kynttilää.

 

Vuosien mittaan kirkko on saanut lahjoituksina erilaisia esineistöjä. Kirkon rakentamisvaiheessa lahjoittivat härmäläiset messukasukan, joka on myöhemmin konservoitu. Kirkkokäytävän punaisten mattojen hankintaa saatiin rahat amerikansuomalaisten keskuudesta. Kaikkein uusin lahjoitus on virsitaulun viereisen ikkunan lasitaideteos vuodelta 1994. Aiheena on Lutherin sinetti. Teoksen tekijä on lapualainen Sulo Saikkonen. Alttaritekstiilikokonaisuus on kirkkotekstiilisuunnittelija Eila Mäenpään tuotantoa.

 

Kellotapuli: Kirkonkellotornin rakenteet eivät kestäneet kellojen soiton aiheuttamaa rasitusta, mikä vioitti kattorakennelmia. Tästä johtuen Kortesjärvelle ruvettiin puuhaamaan erillistä kellotapulia 1850-luvulla. Tapulin piirustukset tilattiin Jaakko Kuorikoskelta. Intendenttikonttori, joka vastasi nykyistä rakennushallitusta, ei kuitenkaan hyväksynyt Kuorikosken tekemää suunnitelmaa, vaan lähetti tilalle nykyisen kellotapulin ehdotuksen. Tapuli rakennettiin vuonna 1855 ja sitä jouduttiin korjaamaan jo vuonna 1864. Kuorikosken tekemien piirustusten muuttamisesta oli seurauksena se, että kirkon tornista ja tapulista tuli epäsuhtaiset. Tästä syystä vuonna 1883 kirkon tornia päätettiin pienentää ja katto korjata.

 

Tapulissa on kaksi kelloa, joista isompi valmistui vuonna 1794 Tukholmassa C.S. Mayerin valimosta ja painoi 45 leiviskää eli 382,5 kg. Pienempi kello hankittiin vuonna 1827 Tukholmasta S.C. Grönvallin valimosta ja se painoi 40 leiviskää eli 340 kg. Kelloja soitetaa edelleenkin käsin.

 

Kellotapulin seinässä on vaivaisukko, jonka tekijästä ja valmistusvuodesta ei ole säilynyt tietoa. Ukko esittää oletettavasti Suomen sodan aikaista veteraania, joka sodassa haavoituttuaan joutui hankkimaan elantonsa kerjäämällä. Sillä on siniharmaa takki ja keltaiset housut. Kainalosauvaan tukeutuen jalkansa menettänyt ukko ojentaa oikean kätensä pyytäen ohikulkevalta almua. Rahat käytettiin köyhäinapuun ja sodan veteraanien tukemiseen. Vaivaisukot yleistyivät Suomessa 1800-luvun alkupuolella ja erityisesti Pohjanmaan kirkkorakennuksissa. Vaivaisukko edustaa eteläpohjalaista tyyliä ja pituutta sillä on 115 cm.

 

Lähteet: Vainionpää, Jaakko, Kortesjärven kirkko 200 vuotta, 1994; Holma, Elisa, Kirkko ja seurakuntalaiset. Järviseudun historiaa II. 1983.

 

Kirkon osoite:

Jääkärintie 65

62420 Kortesjärvi