Heipparallaa!
Tämänhän voisi kirjoittaa suit sait, eikä ollenkaan sukeltaa syviin vesiin. Siis vaihdoin lastensuojeluyksikön ohjaajan työstä diakoniatyöhön ja pääsin näin päivätyöhön. Lisäksi sain oman virkakännykän ja oman työhuoneen. Kirkon koulutusedut ja mahdollisuudet tulivat kaupan päälle ja niitä jopa toivotaan käytettävän. Saan itse määritellä, milloin olen työssä ja milloin vapaalla. Riemu ja rikkaus, vapaus ja raskaus.
Ja sitten määrittelen, mitä teen, missä, milloin ja miten? Ja perustelen seurakuntalaisille, esimiehelle, työkavereille ja asiakkaille, mutta ennen kaikkea itselleni, miksi juuri tämä, miksi juuri näin, miksi ei toisin tai ollenkaan. Mitä voin ja mitä en? Miksi? Mihin käytän aikani ja mikä luetaan vapaa-ajaksi? Työajaton työ.
Muutos on kuuma sana. Joustavuus muutoksessa on tarpeen ennen kaikkea. Monipuolinen osaaminen. Elämänkokemus. Taito olla, osata, vastata, kuunnella, olla hiljaa. Neuvoa, ohjata, kommentoida. Yllättää, olla ennustettava, tuoda turvaa ja jatkuvuutta. Ideoita, haasteita, sitkeyttä, suunnan valitsemista ja näyttämistä.
Tai sitten voisi sukeltaa syviin vesiin. Miten tähän on tultu, millaisia polkuja olen kulkenut, mitä olen elämästä oppinut? Miten Jumala on johdattanut? Mitä siitä haluaisin kertoa muille? Vai eläisinkö sitä, kristityn elämää: täydestä sydämestäni, sielustani, ruumiistani, mielestäni? Tukisinko, ohjaisin ja auttaisin niillä eväillä, sen polun antimilla, jota pitkin Jumala on minut tähän johdattanut? Voisin koota elämäni kirjon kokonaisuudeksi, elää kokonaisen ihmisen elämää diakoniatyöntekijän roolissa, edelleen työtä tehden ja johdatuksessa.
Siunattua elämää sinulle ja minulle,
Marita Kunnari, diakoni
Kauhavan seurakunta, Ylihärmän kirkkopiiri