Sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun nimesi kaikuu polvesta polveen.
Meidän huushollissa on viime aikoina kuunneltu nostalgisesti vanhoja C-kasetteja. Hyvin ne edelleen musiikkia toistavatkin. Kasetit ovat tuoneet hauskoja muistijälkiä esiin. Tajusimme laulavamme mukana sellaisia vanhoja koulun musiikkitunnin suosikkeja, joita emme olleet kuulleet vuosikymmeniin. Sanat vain yllättäen palautuivat muistiin jostain mielen syövereistä.
Siitäpä lähtikin matkaan ajatuskulku siitä, mitä kaikkea mieleemme onkaan taltioituna, hyvää ja pahaa. Säveleen yhdistettynä sanat jäävät erityisen hyvin mieleen. Varmaan tiedät myös sen tunteen, kun alat lauleskella tai mielessäsi pyöritellä jotain laulua, jota et ole tietoisesti juuri kuullut mistään. Sitten selviääkin, että esimerkiksi puoliso on tuota laulua laulanut, mutta et ole sitä tiedostanut. Emme siis edes huomaa, mitä mieleemme syötetään.
Sillä onkin merkitystä, millä ajatusmaailmaamme ruokimme. Pesiytyykö sinne hyviä ajatuksia, rakentavia sanoja vai jotain mieltä myrkyttävää. Monin tavoin voimme itseämme ja toisiamme rohkaista. Vuoden alussa havahduin siihen, etten ole riittävästi käyttänyt mainiota tapaa rohkaista Jumalan sanalla, siis raamatunlauseilla. Kun sitten laitoin itse saamaani hyvää sanaa kiertoon viesteissä, sain vastalahjana rohkaisevaa palautetta ja lisää hyviä sanoja.
Puhutaan siis hyvää itsellemme ja toinen toisellemme, vietetään aikaa eri tavoin Raamatun sanojen äärellä, kuunnellaan hyvää musiikkia korvamadoiksi ja jätetään mieluusti lannistavat sanat sanomatta.
Saisinkohan mieleesi soimaan vaikka virren 517.
Herra, kädelläsi
asua mä saan,
turvallisin käsi päällä maan.
Siellä kaikki saavat
uuden sydämen,
rauhan annat haavat sitoen.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan…
(Sanat Anna-Mari Kaskinen 1982. Sävelmä: Pekka Simojoki 1982)
Henna Luoma
2.2.2022 klo 09:00:24
kirjoittaa
Muisti on todella yksi ihmeellinen "tietokone" sisällämme. Minulle on tullut mieleen nyt muutaman kerran jokin laulun pätkä, erikoinen sävelmä, johon en tiedä sanoja, enkä yhtään muista, mikä se voisi olla. Jännityksellä odotan avautuuko se pian!