Kauhavasta tuli kappeliseurakunta vuonna 1643, ja silloin valmistui oikea kirkko Hannukselan talon maalle lähelle jokirantaa. Sitä ennen kirkkorakennukset olivat olleet pieniä saarnatupia. Tämä Kauhavan ensimmäinen varsinainen kirkkorakennus oli puinen, tornillinen pitkäkirkko kooltaan 12 x 16 metriä ja sijaitsi nykyisen kirkon paikalla. Rakentajasta ei ole tietoa, mutta oletettavasti Etelä Pohjanmaan kirkkojen rakentajat olivat omia kansanmiehiä. Sen ajan köyhyys lienee vaikut tanut siihen, että kaikki seurakuntalaiset eivät jaksaneet olla mukana kirkon kustannuksissa, ja siksi kirkkoa ei saatu kokonaan valmiiksi. Muutamia seurakuntalaisia sakotettiinkin siitä, kun he niskoittelivat mm. kirkonaitaosuuksien maksamisessa. Perimätiedon mukaan venäläi set polttivat tämän kirkon isonvihan aikana. Tämä tieto ei ehkä pidä paikkaansa, mutta joka tapauksessa venäläiset ryöstivät kirkon omaisuutta, mm. molemmat kirkonkellot. Toinen kirkkorakennus valmistui nykyisen kirkon paikalle härmäläisen Antti Hakolan raken nuttamana vuonna 1756. Se tuhoutui tulipalos sa jouluaamuna vuonna 1921. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1925. Kirkon on suunni tellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko on punatiilinen ja edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkko rakennettiin betonilaatalle, joka ei kui tenkaan kestänyt sen painoa. Jo kirkon vihkiäisjuhlassa mikkelinpäivänä vuonna 1925 näkyi vaarallisia halkeamia eri puolilla kirkkoa ja kirkkojen tuntija professori Heikki Klemetti kirjoittikin: “Kaatuuko Kauhavan kirkko?“ Kirkko ei kaatunut, mutta se jouduttiin perustamaan uudelleen vuonna 1962. Nyt Kauhavan kirkko seisoo tukevasti kovaan pohjaan saakka ulottuvien teräsbetonipaalujen päällä.