Päivän Sana 26.04.2024

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.



Ps. 126:5?6

Blogit

Lempivirret

Tenavana tykkäsin, kun kuulin ratiosta lauletut: ”Ompa taivaassa tarjona lapsillekin…” ja ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie…” Varsinkin tuan ensimmääsen virren sanat koin jollakin tavalla lohoruttaviksi, lempeeksi, osin pelijättäviksikin. Kovasti miätiin, että voinkohan mä mennä Antintintuvan...

Lue lisää (ei kommentteja)


Miksi?

50-luvun loppupualella syntyi likka-tenava iltatähäreksi meirän perheehin, ja Tarjahan musta tuli. Pellavapäänä vallootin oman paikkani koros, vissihin syrämmiiski... olisinkohan  ollu aavistuksen passattukin tenava. Vissihin. Jo nelijän vanhana, isän teheres peukaloleipiä, olin kuuluvasti tore...

Lue lisää (3 kommenttia)


ISOOMMIIS KÄSIIS

Tenava-aijasta on jääny miälehen sellaanen, että hiaroomma naapurin likan kans onnistumisen ja epäonnistumisen välillä joskus ahkerastikki vaihtokauppoja. Teimmä äänehensä, tai itte kumpikin hilijaasuures kauppoja tulevan kans; esimerkiksi jos mä onnistun vaikka konkata, ja samalla laskia kahtehenky...

Lue lisää (1 kommentti)


Vakuutus

Tuu ny Veikko tänne pöyrän äärehen, niin kattotahan yhyres näitä meirän omia, kersaan ja tuvan vakuutuspaperia. Täs on sekaanen pumaska pöyrännurkalla orottamas, on ne niin vaikiaselakoosia, ne viää  multa pian hermot.    Mitähän varten näitä vakuutuksia on näin monenlaasia? Nii, ja n...

Lue lisää (ei kommentteja)


Miksi joulu?

Minen jaksa tätä ainaasta joulusiivuamista, viälä näin pimiänä vuarenaikana ja joulun takia. Voi näitä kersojen pitkiä ja kallihia lahajalistoja, jaksavat hokia korvan juures lelukirijat kouriis, että tämä ja tämä pitää saara ku kerta pukki tuaa. Rahakki on niin vähiis, pitääs ne lahajakki ja syämis...

Lue lisää (ei kommentteja)


Keltaaset kummisaappahat

Meirän flikkojen Hulta-äitee oli valoosa ja nauruunen, oma persoonansa, taivahan ikikotohon muuttanu jo yli 34 vuatta sitte. Jo tenavana, kesääsin, opiin sen, että äitee oli aivan maharottoman arka ukonilimalle. Se kuluki tuvas lasilta lasille, ja miättii äänehensä, että näyttääköhän Änstin Maijan t...

Lue lisää (2 kommenttia)


Marinointia

Grillauskausi on alkanut. Joko tuli vesi kielelle? Meillä vanha hiiligrilli seisoi koko viime kesän terassilla käyttämättömänä. Viime viikonloppuna siinä peräti kypsyi broileria, tankoparsaa ja varhaiskaalta. Valmistin kaalelle jopa maustekastikkeen. Grillausmestareita emme siis ole, mutta muuten ol...

Lue lisää (1 kommentti)


Lempi

Mulla on likinen ja läheenen, nyt jo pitkästi yli yhyreksänkymmen ylitte matkannu Lempi. Hoivakorin hyväs hoivas elämäs lapsuuren aikojansa, aikoja, johona hän on jälleen lapsuuskotonansa lettipäinen flikka, ikääkin vasta alta kymmenen.   Lempin äitee ja isä on ensin lypsyyllä, ja sitte heinäpe...

Lue lisää (1 kommentti)


Äkkiä on ilta

Tämän päivän tunnit ja minuutit kuluvat nopeasti. Äkkiä on ilta. Maanantai 22.02.2021 oli äitini viimeinen päivä. Illalla hän kuoli.   "Aika on syntyä ja aika kuolla" (Saarn. 3:2) Ajalla on alku ja loppu. Yhteistä aikaa rakkaan ihmisen kanssa on rajallisesti. Läsnäolon, halaamisen, kuulemisen j...

Lue lisää (ei kommentteja)


Kuinka sä voit olla uskos? - kelepaanko kuitenkaan?

Kuutisen vuatta sitte tulimma Tapion kans uskohon. Viimmeenkin tajusimma ottaa vastahan tämän Jumalan lahajan, ja avata muuttovalamihit syrämmet.   "Tapahtukohon sun tahtos" on koko ihimisen elämää kattava rukous. Siinä antaa koko elämänsä suurien, vahavojen ja turvallisten Isän käsien kannatel...

Lue lisää (1 kommentti)


Muistijälkiä

Meidän huushollissa on viime aikoina kuunneltu nostalgisesti vanhoja C-kasetteja. Hyvin ne edelleen musiikkia toistavatkin. Kasetit ovat tuoneet hauskoja muistijälkiä esiin. Tajusimme laulavamme mukana sellaisia vanhoja koulun musiikkitunnin suosikkeja, joita emme olleet kuulleet vuosikymmeniin. San...

Lue lisää (1 kommentti)


Tuuria vai johoratusta? 

"Kyllähän on hianua istua tämän meirän vanhan taloon portahilla juamas viimmeeset kaffit. Oikeen muuttokaffit.   Kuivaamma silimämmä, niistämmä nenämmä, ja starttaamma matkahan. Ei oo millään meinannu uskua, mikä onnenkantamoonen, oikeen tuurien tuuri se olikaan, kun saimma tämän tuvan myy...

Lue lisää (3 kommenttia)


Kukas meitä suajelookaan?

Meille on Taivahan Isä antanu suuren suurena lahajanansa kolome lastenlasta, ruskiasilimääsiä, iloosia tyttölapsia, iältänsä nyt seittemästä kymmenehen.Nuarin oli muutama vuasi sitten mumman ja paapan tykönä yäkyläs, flikka taisi olla nelijän vanha silloon. Vähä jännitti, että kuinkas on sen nukkuma...

Lue lisää (2 kommenttia)


Kaiken maailman spitaalisia

Monesti raamatunkohtien ymmärtäminen jää pintapuoliseksi. Yhtäältä, jos ei ymmärrä Raamatun kokonaisuutta, sitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Toisaalta, jos puheena oleva asia ei näytä löytävän tarttumapintaa omassa tai lähipiirin elämässä. Yksi tällainen on vaikkapa Jeesuksen ja spitaalia saira...

Lue lisää (ei kommentteja)


Tule autiomaahani Jeesus

Lönnebon rukoushelmissä on 18 helmeä. Iso kullanvärinen Jumala-helmi, viisi soikeaa, puunväristä hiljaisuuden helmeä. Kaksi valkoista helmeä, kasteen helmi ja ylösnousemuksen helmi. Taivaansininen pyhän huolettomuuden helmi, musta yön helmi, kaksi punaista rakkauden helmeä ja neljä pientä helmiäishe...

Lue lisää (ei kommentteja)


Mustelmia ja sylihoitoa

Yhtenä yönä löin silmäkulmani oven terävään nurkkaan. Tuli heti mieleen, joudunko ihmisten ilmoilla selittelemään mustaa silmää. No, eipä tullut näkyvää jälkeä tuosta törmäämisestä. Ajatukset vain kulkeutuivat siihen, miten paljon meillä itse kullakin on sisäisiä mustelmia. Osan niistä haluamme visu...

Lue lisää (ei kommentteja)


Vie pdf:nä

Hmmm… Olisikohan aika kuunnella… katsella… soittaa… tehdä hommia. Mitäs nämä hommat nykyään onkaan? Suuria taloudellisia asioita, henkilökohtaista velkaa, eristysstressiä, yksinäisyyttä, sairautta, huumeita, köyhyyttä. Hmmm…   Lomautusta, irtisanomisia, hätää. Muutosta.   Resilienssi on si...

Lue lisää (ei kommentteja)


Kahden maan kansalainen 

Jaakko Löytty/Kaija Pispa: Kahden maan kansalainen Laulun sanat tummennetulla, loput allekirjoittaneen ajatuksenvirtaa…  Edessä reitti tuntematon aukeaa, omin voimin emme kestä tuulta vasten. Tulevaisuus on aina tuntematon. Juuri nyt se tuntuu erityisen tuntemattomalta. Ja pelott...

Lue lisää (ei kommentteja)


Ennen oli paremmin, vai oliko sittenkään? 

Ennen oli miehet rautaa ja laivat oli puuta, nyt ovat laivat rautaa ja miehet ovat puuta. Näin muistelee vanha puosu Reino Helismaan laulussa. Tämä ajatus on meille kaikille tuttu. Ennen oli kaikki paremmin kuin nykyisin. Ennen mies tiesi, mitä pitää missäkin tilanteessa tehdä. Nykyään on kaikessa m...

Lue lisää (ei kommentteja)


Äitikö ulos?

Lasten ollessa pieniä katselin heidän kanssaan lastenohjelmia. Ne oli tehty hyvin ammattitaitoisesti. Lasten mielenkiinto säilyi hyvin. Joulun tai pääsiäisajan tullessa yritin ohjelmista löytää jotain hengellistä, mutta en löytänyt. Kertaakaan en esimerkiksi muista kuulleeni edes lyhyttä mainintaa s...

Lue lisää (2 kommenttia)


Sydän sydäntä lähellä

              Sinä ja minä: ei meitä erota matka, ei aika.              Ajatus - aina lämmin. Sydän sydäntä lähellä.              Saman...

Lue lisää (ei kommentteja)


Palanen leipää

Leipä on meidän suomalaisten ruokapöydän perusravinto. Leivän tarjonta kauppojen hyllyillä on tänä päivänä valtava. Esillä on muun muassa ruis-, ohra-, kaura- ja vehnäleipää. Olipa suosikkileipäsi mikä hyvänsä, se ravitsee ja antaa energiaa päiväämme.   Varhaisimpina aikoina lapsen synnyttyä is...

Lue lisää (ei kommentteja)


Laulaminen kannattaa

Kaija Eerola sanoo Lasten Virsikirjan etusivulla näin: ”Laulaminen kannattaa! Siitä kokemuksesta saatua iloa ja hyvää mieltä ei millään muulla tavoin voi korvata. Lapsena opittu virsi tai hengellinen laulu toimii sielun kävelykeppinä vielä vanhuudessakin.”   Viime viikkoina olen kovasti kaivann...

Lue lisää (ei kommentteja)